Kiropraktikko Kim Roslin
Kaksikymmentäkuusi vuotta sitten tapahtui jotakin, joka muutti elämäni. Minut hyväksyttiin yli-opistoon opiskelemaan kiropraktiikkaa ja muutin Englantiin.
Yliopisto-opintoni suoritin Bournemouthissa, Anglo-European College of Chiropractic'issä, joka on yksi Bournemouthin yliopiston tiedekunnista. Valmistumiseni jälkeen toimin Lontoossa kandivuoteni ja sen lisäksi vielä yhden vuoden yksityisellä kiropraktikkoklinikalla Lontoon Kensingtonissa.
Akateeminen kirjaoppineisuus alkoi vähitellen avautua laajemmaksi käytännön työn kautta. Aloin hahmottaa ihmiskehoa ja sen toimintaa potilaitteni myötävaikutuksella ja muistan miettineeni erityisesti kivun olemusta oireena syvemmin. Ymmärsin kyllä, että kipu on merkki tapahtuvasta kudosvauriosta tai - ärsytyksestä ja että se on syytä ottaa vakavasti. Toisaalta käsitin, että ei se ole se kipu, mikä tässä päälimmäisenä murheenkryyninä on, vaan, että kipu on vain oire, jolla on aina syy. Muistan pohtineeni, kumpi tässä on nyt tärkeämpi hoitaa; kipu- joka on seuraus, vai sen takana oleva syy? Huomasin, että useimmiten asiakkaitani kiinnosti vain seurauksien poistaminen eli kivun häviäminen. Syihin harvempi asiakas oli valmis paneutumaan, varsinkin kun niiden kanssa saatiin tehdä paljon pidempään töitä. Haettiin helppoja ja nopeita ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin ja monelle riitti se, että oireet helpottuivat, eikä heitä kiinnostanut pätkän vertaa niiden takana lymyävät syyt.
Oivalsin myös pikkuhiljaa sen, että keho todella pyrkii aina parantamaan itse itsensä, jos sille vain annettaisiin siihen mahdollisuus. Kehon oma sisäänrakennettu korjausmenetelmä parantaa niin haavat kuin muutkin kehon häiriöt, jos keho vaan saa toimia optimaalisessa ympäristössään, ihan ilman ulkopuolista apuakin. Tämä itse itseään korjaava mekanismi toimii kehossamme koko ajan, ilman, että me keskittyisimme siihen tai olisimme siitä ensinnäkään tietoisia. Tämä täydellinen mekanismi ei valitettavasti kuitenkaan siedä häiriöitä ja niitähän tämä kulunut kroppa on täynnä! Selässä näitä häiriötiloja voidaan kutsua usealla nimellä; mm. subluksaatioksi, nikamalukoiksi tai nivelen toimintahäiriöksi. Jokainen meistä väärinkäyttää kehoaan päivittäin ja sanomattakin on selvää, että myös selkäranka saa osansa tästä itsensä silpomisesta.
Häiriöiden poisto on juuri sitä, mitä minä kiropraktikkona teen – poistan häiriötiloja selkärangasta, jotta hermosto voisi toimia paremmin. Luotan tähän kehon itsensäparantamismekanismiin hyvinkin vahvasti ja näen itseni kiropraktikkona enemmänkin fasilitaattorina ja ahteriin potkijana potilaan parantumisessa, kuin itse parantajana.
Saan kyllä kiitosta asiakkailtani heidän paranemisestaan päivittäin, mutta minun täytyy tunnustaa kuitenkin, etten ole koskaan parantanut ketään!!! – keho parantaa aina itse itsensä, jos se vain saa toimia oikeissa olosuhteissa. Tehtäväni kiropraktikkona on juuri luoda näitä oikeita olosuhteita. Kivut selässä voivat olla se suurin syy tulla hoitooni, mutta eniten minua kiinnostavat syyt niihin. Kysyn aina itseltäni; Miksi?, kun asiakas selittää minulle kipujaan. Miksi hänellä on kipua ja mitkä ovat sen syyt? Oireet, vaikkakin epämielyttäviä, eivät ole sinällään pahasta ja ne antavat hyviä johtolankoja syiden selvittämiseen.
Loppupelissä täytyy sanoa, että en olisi hienompaa ja antoisampaa ammattia itselleni koskaan voinut valita ja jos nyt joutuisin valitsemaan uudestaan ammatin, niin en hetkeäkään miettisi, vaan valitsisin tämän saman tien uudestaan. On hienoa aamuisin herätä, kun tietää, että pääsee omalle klinikalleen auttamaan ihmisiä, jotka tulevat vastaanotolleni omasta halustaan ja täynnä intoa parantamaan omaa elämänlaatuaan. Mikään ei todellakaan maistu niin hyvältä, kuin terveys tuntuu. Mikään ei myöskään ole hienompaa, kuin nähdä asiakkaan muuttuvan ajan kuluessa etukumaraisesta kipupotilaasta elämää syleileväksi, itseään ja kehoaan kunnioittavaksi terveyden esikuvaksi. Juuri se tässä työssä on niin hienoa. Se, että saa kulkea toisen rinnalla ja todistaa muutosta oirekeskeisestä ihmisestä terveydestä kiinnostuneeksi ihmiseksi.
Tulevaisuudelta toivoisin, että ihmiset olisivat enemmän kiinnostuneita oireiden syistä, eivätkä niinkään seurauksista. Hoidollisesti tämä tarkoittaa kahta eri maailmaa; Ne, jotka ovat kiinnostuneet oireista, saavat kyllä hyvin suurella todennäköisyydellä apua vaivoihinsa ja ovat sinällään erittäin kiitollisia ja tyytyväisiä asiakkaita. Valitettavasti vain, parin kolmen kerran kiropraktinen hoitojakso ei voi parantaa vuosikymmenen jatkunutta selkäkivun syytä, vaikka heidän oireisiinsa voi tietysti tulla odottamattomankin suuri apu.
Sitten ovat ne asiakkaat, jotka sanovat heti kättelyssä, että heitä eivät kiinnosta nyt pelkästään nämä oireet, vaan he haluavat kokonaisvaltaisen ratkaisun terveyshaasteisiinsa ja ovat itse valmiita tekemään toitä sen eteen pidemmälläkin aikataululla ja hakevat tähän projektiin minulta apua. Näitä ihmisiä minä erityisesti kunnioitan juuri siksi, että he ymmärtävät sen tärkeän seikan, että he itse ovat vastuullisia paranemisestaan. Ihmisten elämäntilanteet ja resurssit ovat tietenkin erilaisia ja olen yhtä lailla valmis tekemään töitä asiakkaan kanssa, joka haluaa pelkästään nopeaa apua oireisiinsa, kuin täydellisen terveysremontin tekevän asiakkaan kanssa.
Niin ja vielä sitten se toinen puoli minusta eli kuka minä olen silloin, kun Suomen Kiropraktikkokeskuksen ovi paukahtaa kiinni työpäivän jälkeen? No ainakin minulla on kiire töistä kotiin. Kotiin on kiva kiirehtiä. Tuntuu, etten haluaisi edes käydä kaupan kautta, koska silloin perheeni näkeminen viivästyisi. Kotona minua odottavat ihana vaimoni Anni, joka on täysin hevosiin hurahtanut jo pikkutytöstä lähtien ja laittaa näemmä kovalla kiireellä samaa vahinkoa kiertämään tyttärellemme Adelelle. Tämä tarkoittaa sitä, että illalla matkaamme yleensä koko perheen voimin vielä hevostalleille ratsastamaan. Juoksu on myös vaimoni kanssa yhteinen intohimomme ja tavoitemaratatooni on aina jotakin, mitä yhdessä odotamme. Olen myös toiselta akateemiselta tutkinnoltani teologi ja se on taas täysin toinen puoli minusta, josta harva asiakkaistani on edes tietoinen. Opintoni Helsingin yliopistossa töideni ohella ovat olleet yksi antoisimmista opiskelukokemuksistani. Sitten on vielä tämä Cairninterrieri Nelson, joka tuo iloa elämäämme ja lannoitusta puutarhaamme.
Elämältä odotan lisää ihmeitä, ja totisesti niitä olen osakseni saanut jo runsain mitoin tähänkin asti.
Kiropraktikko Kim Roslin työskentelee Suomen Kiropraktikkokeskuksen Helsingin vastaanotolla
Jaa:
